ei oo oikeen ollu fiilistä kirjotella.. ei oo oikeestaa nytkään.
eilen oli ihanaa, kunnes se yks lähti.. hirvee ikävä, haluun sen takas tänne. se on ainoo jonka lähel en tunne kauheeta ahdistusta. sen seurassa pystyn nauraa ja olee oma itteni. en kestä enää. edellisen kerran näin sen yli 2ja puol kuukaut sitte, uudestaan en niin kauan haluu oottaa. en suostu.
ja nyt koitan lopettaa valittamisen :'D tänään ois tarkotus men kattoo ku kaveril laitetaa huulikoru. ja koitan keksii jotai muutakitekemist ku oon yksin kotona iltaan asti ku muut on veljen jääkiekkopelis vaasassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti